Olo on kuten tuolla oliolla tuossa.Viikonloppumme alkoi tästä lauantaina aamulla 5.45. Matka kohti jääkiekkoturnauksia alkoi.
Lauantaina matkattiin 3h, oltiin kylmässä jäähallissa 7 h, katsottiin kuusi peliä. Meidän pojat pelasivat niistä kolme. Otin videokuvaa 3 tuntia ja valokuvia vajaa 100. Saaliina oli joukkueellemme pronssimitallit. Huusin ääneni käheäksi ja sain polveni turpoamaan pitkästä seisomisesta ja huonosti istumisesta. Kahviakin tuli lämmitykseksi kitattua useampi kupillinen ja maha huusi armoa. Vielä piti istua autoassa siirtymätaival reilu 100 km seuraavaan turnauspaikaan.
Illalla saatiin porukka ( 33 poikaa) hienosti päivällisen ja iltarutiinien kautta sänkyihin, mutta nukkuminen olikin sitten oma-asiansa. Viimeisetkin taipuivat Nukku-Matin huomaan puolilta öiltä. Muistimme peräti siirtää kelloja. Loppuyö menikin kuunnellessa muista hotellihuoneista kuuluvaa älämölöä ja mekkalaa. Se on hotelliyöpymisen hinta minulla, en saa nukuttua yhtään.
Väliin mahtui paljon tätä
Sunnuntai valkeni taas aurinkoisena ja pojat olivat ihanan pirteitä ja reippaita. Aamupalan jälkeen kylpylään uimaan ja mulimaan. Uusi turnaus alkoi meidän osalta vasta 11 maissa. Halli oli kylmempi kuin edellisen päivän halli. Lisää kahvia ja palelemista ja välillä ulos aurinkoon lämmittelemään. Pelejä oli taas kuusi, joista omat pelasivat kolme ja lopputulos kuin lauantaina eli pronssi. Videoin taas muutaman pelin ja kuvia otin vajaa sata. Aikaa meni jäähallilla taas 7 tuntia.
Mutta hauskaa oli, pojat pelasivat hyvin ja kannustusjoukko oli kova. Tänään voi useampi äiti ja isä olla hyvinkin hiljaista, kun äänet ovat hävinneet turnauksiin.
Viikonloppu päättyi tähän klo 20
Mukana oli myös virkkaus, mutta yhtään kertaa en sitä ottanut laukusta ulos...harvinainen viikonloppu.
Kommentit