Eilinen oli hirveä päivä.

Kaikki alkoi aamulla. Työmatkalla sattui jonon ensimäiseksi kauhakuormaaja. Siitä aiheutui pitkän pitkä jono, joka kulki 30 km/h. Hermo kiristyi, kun läksin myöhässä kotoa.

Työmaalla yhden työpäällikön kannettava ei suostunut käynnistymään ja toiselta hävisi oikeudet vpn-yhteyteen. Niitä selvitellessä ja virheitä etsiessä tuhraantui muutama tunti. Ongelmat eivät kuitenkaan selvinneet vaan siirtyivät perjantaita odottamaan. Kännykkä ja lankapuhelin soivat vuorotellen, välillä asiasta ja välillä puhelinmyyjien toimesta. Jouduin tekemään ison reklamaation. Varasin kursseille henkilöitä ja aikoja ja loppuviimeeksi jouduin perumaan kolmesta kurssista kaksi, kun yllättäen aika ei sopinutkaan kaikille vaikka alunperin olikin ollut sopiva

Keskimmäisen oli määrä tulla bussilla kaupunkiin lääkäriin. No, bussi meni ohi pojan huiskutteluista huolimatta. Minä tukkaputkella hakemaan poikaa kotoa. Ehdittiin lääkäriin, jäi meille 2 minuuttia vielä luppoaikaakin. Lääkärireissusta en halua edes puhuakaan, se oli jossei ihan katasrofi ei paljon muutakaan. Lääkäri oli hm.... sanoisinko omalaatuinen... 

Lääkäristä taas kiireenvilkkaan kotiin ruokaa valmistamaan, nopea syönti ja autoon. Kuopus kaverille ja Esikoisen kanssa kauppaan bikinejä ostamaan. Matka kauppaan on tuttu ja monta kertaa ajettu. Matkalla siinä pienessä päänsäryssä huomiokykyni ei ollut ihan parhain ja yht'äkkiä huomasin, että oli ajanut kaupan ohi. Eikun upari ja takaisin. Ja sitten huomasin, etten ollutkaan ajanut vielä ohi joten upari ja takaisin...vähän nolotti... . Esikoinen oli käynyt aikaisemmin sovittamassa bikineitä, joten ajateltiin vain napata ne ja lähteä kotiin. Sehän olisi ollut ihan liian helppoa, joten vaikeuskerroin asiaan ja hups, sopivaa kokoa ei ollut enää.     Onneksi myyjä oli ystävällinen ja soitti seuraavaksi lähimpään myymälään ja kysyi onko heillä. Sieltä löytyi ja varattiin meille. Ajoimme  toiseen myymälään. Esikoinen ihmetteli pihalla, että eikös tässä ole ennen ollut kylttejä siitä myymälästä. Minä en muistanut sellaista ja kiipesimme toiseen kerrokseen. Ovella oli lappu " Muuttanut sinne ja sinne". Siis autolle ja uuteen paikkaan! Lopulta saimme bikinit.

Sitten tuli kamala kiirus kotiin. Ehdin olla kotona 10 minuuttia ja piti lähteä hakemaan Kuopusta kaverilta. Lopulta olin kotona klo 20, väsyneenä ja kaikkeni antaneena rojahdin iltapalalle. Aloitin neulomaan Esikoiselle uutta boleroa. Laiskana saumojen ompelija teen sen taas yhtenä kappaleena. Olin neulonut sitä jo 5 cm, kun tajusin, että silmukoita oli AIVAN liian vähän... Joten purin koko höskän ja aloitin alusta taas...

Vähin äänin hipsin punkan pohjalle ja koisimaan. Loppuihan se päiväkin joskus...

Näille ei siis löytynyt tänään vastakappaleita vai mistä huonopäivä johtuu?