Tämmöisiä sitä metsästä löysin... Kanttarelleja ja suppilovahveroita hieman. Puolukatkin alkoivat jo kypsyä.

Sissi tykkää olla sienireissulla, mutta marjojen poimiminen ei ole niin hauskaa. Marjassa Sissi etsiin korkeimman kiven ja menee sen päälle makaamaan ja vahtimaan. Hyvä karhun pelotin ;-). Vadelmareissulla Sissi huomasi miehen vasta, kun mies tervehti minua. Arvaa säikähdinkö...sydän pomppasi kurkkuun ja Sissi meni ihan hämilleen. Sen jälkeen ei enää ole ummistanut silmäänsä kivellä maatessa.

Tänä aamuna oltiin Sissin kanssa takapihalla. Siellä on puusta pudonneita omenia. Nähtävästi yhden omenan kyljessä oli amppari, joka pisti Sissiä kuonoon. Sissi alkoi raapimaan kuonoaan, häntä meni koipien väliin ja oli tosi outo koko koira. Ei tullut luokse eikä päästänyt luokseen. Sain houkuteltua sisään. Sissi meni heti pöydän alle piiloon ja minä perästä sinne. Sain lopulta syliini ja huomasin turvonneen ylähuulen. Syötin välittömästi lakritsiin piilotetun kyytabletin puolikkaan ja sain lopulta eläinlääkärin kiinni. Hoito oli juuri puolikas tabletti, juotavaa ja lepoa. Sissin sydän löi tuhatta ja sataa ja koko pikku kroppa värisi. Lopulta rauhottui syliin ja nukahti. Aikaa meni pari tuntia ja neiti alkoi olla normaali. Nyt riehuu ja hössää kuin ennenkin, onneksi. Minä säikähdin todella, koska jos myrkky olisi mennyt kurkkuun, olisi pahinta voinut olla tukehtuminen. *huh huh*